Runoelmat
sunnuntai 24. tammikuuta 2016
Syvimpään
jäi mieleeni
jäädäkseen
kai iäti
kuinka voisinkaan
unohtaa
niin
haavoittuvaiseksi
sillä hetkellä
itseni tunsin
tuo tarkkaavainen
etsivä
katseesi
kuin suoraan
olisit
sydämeeni nähnyt
näitkös
mitä sinulle
tarkoitti se
kerrottavaksi
- Anza
Uudemmat tekstit
Vanhemmat tekstit
Etusivu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)