Pitkästä aikaa

Heipä hei. Pitkään on ollut taukoa taas kirjottamisesta. En viitti nyt pitkästyttää pisemmillä selityksillä miks on luovapaja ollut kiinni vaan siirrytään suoraan taiteellisemmalle puolelle.

Untako vain 

Tuo tunne

Onnesta

kasvoillani

Lämmin olo

sisälläni

kasvava

Sillä kerran

unta ja unelmaa

totta todemmaksi

kohti

kai kurkottaa

on paljon vielä

toivon

joskus

todempaa

- Anza

Mysteeri

Untako

Niin sinä  yönä

Murheitten täyttämään

Huolien tukemaan

Unten maahan

Iloa tuli tuomaan

Sydäntä tuli lämmittämään

Toiveikkuutta herättämään

Jotain antamaan

Huomisen odotusta

Tulevaisuutta kaipaamaan

Vaan kuitenkaan 

Päässyt ei

Kertomaan

Kuinkas voisin

Päästä häntä

Tapaamaan

- Anza

Something different

Hei. Ajatttelin että voisi tässä koittaa miten tuo runoilu taittuisi lontoon murteelle. Tuskin täydellisesti taittuukaan, mutta ei ote liian vakavasti, eihän?


Hi. I'm trying to do some poetry in English for the first time, so it might not be perfect language and there might be some errors but it ain't so serious, ain't it?

Happy life

Just an ordinary

slowly going

night 

and my head

full of thoughts

tomorrow

future

but

in a sudden

moment

unexpectedly 

this 

growing thought

and filling 

with the happiness

because in that

moment

it was memories

all that warmness

completely

overtaking feeling

and

i smiled

- Anza

31.8

Kaunista

Kauneus
Se on
katsojan silmissä

Joku joskus

Nokkelasti kai
Pääsi huomauttamaan

Sillä niin kai
Oli yksin

Vain minun silmilleni
Osoitettu

Tuo kauneus

Niin suuresti olikin

Etten tahtonut
Silmieni irroittavan
Tuosta

- Anza

1.8

Juu kesä on kiireistä aikaa ja harrastuksia riittää, niimpä on jäänyt vähemmälle kirjotukset, mutta yritän kuitenkin välillä piristää päivää niinkuin nyt.

Arvoituksia

Herkkä hymy

Valloittava

Etsivä katse

Kohdatessa väistyvä

Hiljalleen noussut

puna poskilla

Merkkejä mistä

Minulleko tarkoitettu

Jälleen jäi

Arvoituksia

 - Anza

Kynän kanssa kikkailua ja muuta mukavaa

Mitäpä sitä suurempia selostamaan mennään suoraan asiaan.

Ruttuinen paperi

Mustetta paperilla

pyöritetty mytyiksi

muokatut ajatukset

ajelehtivat laineet

lienee mietteeni

menetetyt hetket

haihtuvat tuoksut

tulevat minuutit

määrittivät kaiken

kukkuraksi loppunut

lyijy kynästäni

katkeenneesta tahtoisin

tarinoida

Ystäväni

Kuinkas taas kiiressä

unohtanut olen

oleellisen

Arjessa ahertaen vaikertanut

ettäs vastustaakin

välillä

Mutta ainahan vaan

seurasi piristää

niin

Palauttaa mielen ajatuksiin

mukavan kaltasiin

kiitos

- Anza

Koitetaan tsempata

Heipä hei!! Hetkeen ei ole tullu inspiraation pistosta ja vähän laiskuus päässy iskemään, mutta tehdään, mitä pystytään :) tässäpä hieman jotain uutta luettavaa.

Ajatuksissa

Mieleni tyynillä

Laukeilla laitumilla

Hiljalleen liplattavan

Rantaveen lailla

Rauhaisa

Ajatuksieni kulku

Miellyttävän kaltainen

Vaan

On olemassa

Se hiljainen

Ääni etäältä

Kuin hetkessä vain

On nimesi

Jo kielelleni kerennyt

- Anza

Hetken inspiroimaa

Juu jäi pyörii nyt päähän muutama sana, kun nukkumaan piti päästä, vaan pitihän se valmiiksi saaha ettei jää pyörimää päähän pidemmäksi aikaa.

Syytä tiedä en

Oikeasti tahtoisin

Lähemmäksi liikahtaa

vierelläsi olla

Kädestäsi kiinni puristaa

Vaikka vain ilmoittaa

Olen tässä
Ihan lähellä

Vaan etäälle

Kai aivan syyttä

Jään katsomaan

- Anza

dodih

heissulvei!! Juu elikkäs, oli hieman vaikeuksia saada tuo kommentointi toimii ilman google+:saa, mutta nyt sen pitäis skulaa. Vähän on ollu nyt inspiraatio hukassa ja välillä aikaki kortilla, mutta heitelkää toki ideoita aiheista, nyt kun tuo kommentointikin onnistuu iha vaikka anonyyminä. alkaa olla nyt tuota vanhemman pään tekstiä vähemmässä vähemmässä määrin tai siis kyllä sitä on mutta vaatii jonkun verran päivitystä se materiaali mitä on tuolta vanhimmasta päästä on, että ei iha suorilta käsin pysty tiputtelee tänne niitä. Eipä tässä sen kummepata.

Suunta

kerran
oli niin selvää

suunnitelmat elämälle
viimeisen päälle viilatut

vaan kävi kohtalo
kai käsiksi

hetken niin riekaleiksi
lähes kaiken riepotti

oli noustava vastaan
oli taisteltava
oli voitettava

vaan niimpä kävi
noustua

pieniksi nuo asiat
suunnitelmat suuremmoiset

vaan eteenpäin
pyrkimään piti

vaan suunta
jäi satunnaiseksi

voi vain odottaa

mitä huominen
tuo tullessaan

- Anza

semmottis

Heippa! Meinaa välillä laiskuus iskee, ettei ihan joka päivä jaksa/kerkee laittaa uutta tuotosta ulos, mutta yritetään skarpata tai ainakin pitää kohtuullinen tahti tässä. Eipä täsä sen kummempia.

Et kai ikuisesti

katsos
kuin nuo lehdet
puusta putoaa

niinkuin
hiekka tiimalasissa
valuu

vaan
kuinka kauan
vielä jaksat

minun
unelmoidessa siitä

kun se
totta jo olla vois

Kesä 2014

niin mietin
hiljalleen hiljenevän,
illan aikaan

kuinka usein onkaan

hymy hiipinyt huulilleni

nauru näkynyt naamaltani

ei siksi
että muutoin
niinkään usein

hymyilisin
nauraisin


sillä niin on luontevaa
oikeiden ihmisten kanssa iloita

- Anza

Mielikuvituksen tuotetta ja muuta mukavaa

Moikka! Laitetaampa tällä kertaa vähän kuvitteellisempaa ja erilaista settiä.

Lähtisi pois

mieti jos menisi pois
lähtisi
häviäisi talven tuiskeseen
jäätyisi hiutaleeksi
leijuisi pois
niin korkealle taivaalle
lentäisi kuin lintu
pois etelään lämpimään
palaten sitten
auringon säteitä pitkin
olisi kaunis ruusukukka
tai sille laskeutunut
kirjava perhonen

miksi ei tehtäisi niin
miksi ei voisi olla
niin monta kaunista asiaa

jos niin voisi olla

tulisitko mukaan jos lähtisin pois?

Pikkuinen poika

kuin utelias pikkuinen poika
kurkistaa

se reikä siinä seinässä
vaikka
äitihän kielsi

sittenhän se on jotain
katsomisen arvoista
ennen kokematonta

hitaasti
niin varovasti kurkoittaa
kunnes katsoo

 tyhjää

niin jälleen yksi pettymys
ehkä jos olisi kuunnellut
muiden ohjeita ja neuvoja
olisi taas kerran paremmin

vaan sellaisia me olemme

reiästä tiirailijoita

- Anza

4.5

Hei! Juu nyt on niin laiska olo että en ees saanu otsikkoa kehiteltyä, mutta laitetaampa materiaalia.

Et kai ikuisesti

katsos

kuin nuo lehdet

puusta putoaa

niinkuin

hiekka tiimalasissa

valuu

vaan

kuinka kauan

vielä jaksat

minun 

unelmoidessa siitä

kun se

totta jo olla vois

- Anza

Lyhyesti

Hei! On ollu tässä kiirettä monenlaista niin ei ole kerennyt nyt joka päivä laittaa uutta tekstiä tulemaan, mutta yritetään skarpata. Sen pidemmittä puheitta.

Tiimalasi

nuo kaikki
tunnit ja päivät
kuluvat viikot

aika

pitää otteessaan
yrittäen erottaa

kuin se yrittäisi
ajaa meitä kauemmaksi
toisistamme

silti
jokainen kulunut hetki
rakentaa siltaa
välillämme

niin
että kun kohtaisimme

tietäisimme
enää ei tarvitse etsiä
olemme perillä

Haurasta

pidäthän minusta kiinni
sillä niin pelkään
jos en kosketustasi
tunne
lakkaat olemasta

- Anza

Uutta ideaa

Iltaa! Oon tuossa pyöritelly semmosta ajatusta, että mitäpä jos tuohon lisäisi rinnalle tuleviin teoksiin nauhotteen tai videon runon lausunnasta. Oisko hyvä idea vai mennäänkö vain perinteiseen tyyliin. Heitelkäähän kommentia ja toki runojen aiheitakin saa heitellä. Eipä tällä kertaa sen kummempia.

Tie sun luokses

että
ohi en astuisi

tältä

hyvältä polulta
poikkeisi


ohjaathan olemalla

osoitathan hymylläsi

valaisethan katseellasi


sillä yksin

en perille löydä

Tunnustaa

Voi kuinka paljon
kuinka piakoin

vilpittömästi

tahtoisinkaan tunnustaa

sydäntäni raottaa

Vaan kuinka paljon
kuinka karsaasti

rehellisesti

pelkäänkin tunnustaa


tästä toivosta
irroittaa

antaa kohtalon kuljettaa

- Anza

Kevyttä fiilistä

Pitkä työpäivä taas takana niin ajattelimpa heittää vastapainoksi vähän kevyempää fiilistä. Laitetaampa kerralla enemmän ;) Olkaapa hyvät!

Niin hyvää

Tuo elämän valo
kaikki se riemu
loppumaton energia

aina huulillasi
viipyvä hymy
ja
naurahdus

tahdon sitä niin
ylläpitää

sillä

miksi en minäkin
nauraisi

Musiikkia vain

hälinä ympärilläni
puhetta
moottoritien ääniä

musiikki kuuluu
nappikuulokkeista kaikuu
kantautuu pääni sisään

huumaa minut transsiinsa
tuo hyvä olo
täytää minut

syvältä sisältäni kumpuaa jokin
se tahtoo päästä ulos
päästän suustani soinnun
toisen ja kolmannen

laulan

Sinisilmä

nuo siniset silmäsi

niin usein vangitsevat minut

rauhoittavat tyyneydellään

jään hetkeen kiinni

naurusi tarttuu minuun

vaikket sitä aina huuliltani kuule

silti sydämessäni nauran

vilpittömintä naurua

Hetkien taikaa

huoli

stressi ja kiire

pois luotani poiketkaa

sillä tahdonhan

juuri nyt

haaveiden harsoon kääriytyä

unelmilla peittää pääni

hiljetä

olla vain

nauttia hetkestä

- Anza

Runojen taustalla

Terveppä terve! Elikkäs ajattelin vähän raottaa mistä pohjustan tuota tekstiä. Osa runoista on ihan oikeiden fiilisten pohjalta syntyneitä, mutta toinen puoli onkin sitten syntynyt vähän toisenlaisin metodein. No mites se toinen puoli sitten? Olen huomannut miten suuri voima on musiikilla tunteiden esiintuomisessa. Elikkäs jos vaikka olisikin ollut mitä hilpein fiilis ja siitä lähtee sitte kuuntelee semmosta hyvinkin valittavaa ja surumielestä kipaletta ja pyrkii pääsemään tuohon tunnetilaan, niin siihen pystyn itse ainakin pääsemään. Tämä avauksena siksi jos joku saattuu ihmettelemään miten voin tarjota tälläisen päiväkirjaa muistuttavan kokoelman kaikkien luettavaksi, niin siis sitähän se ei ainakaan täysin ole. Se jääköön mysteeriksi mitkä teoksista on sitten lähempänä todellista elämää.
Siirrytäämpä sitten itse asiaan. Olkaa hyvät.

Sielunpeilit

katseittemme
hitaasti kohdatessa

käy toive mielelläni


katso hetki pidempään

toinen hetki perään


katso hieman syvemmälle

yhä vain syvemmälle



katso niin tarkoin

ettei sanoja enää tarvita

Kirkkaus

Niin kuin siinä
Olen

Ja tuo yhä ylemmäs hiipivä
Aurinko

Tapailee hiljalleen ympärilläin
Olevaa

Hetken kirkkaus
Kun en näe

Ja sen jälkeen kuin
Katseeni taas jotain tavoitti

Olit siinä

- Anza

Reilummin

Heips! On ollu sen verta kiireinen viikko töissä, että ei ihan noihin tavotteisin oo päästy julkaisu tahdin kanssa, mutta laitetaan nyt sitte tänään reilumalla kädellä tuotoksia. Tästäpä näitä olkaa hyvät.

Kehä

katso
kuin kierrän
tätä virheiden
ja erehdysten
kehää

niin paljon
kokeneena

enää en muista

kuinka suoraan

kuljetaan

Koko sydämellä

lupaathan mulle
että koskaan

et käy sydäntäni särkemään

sillä ilman ehjää

on mahdoton

koko sydämellä rakastaa

Silloin

en tiedä
uskoakko
kohtaloon

mutta tiedän

kuin silmäin
sinut tavoitti

se olit sinä

Etenemätön

ahdistus
kai
sen kuvastaa

sillä kerta toisensa
jälkeen

tekemätön
on statukseni

kun rohkeutta
olisin vailla

- Anza

Tarkennusta

Heipä hei! Jäi paljon tosiaan sanomatta tuossa ensimmäisessä tekstissä. Lähetäänpä liikenteeseen vaikka pienellä taustatiedolla. On tullut tosiaan noita runoja raapusteltua tuolta ylä-asteelta tähän päivään, välillä aktiivisemmin ja välillä on jääny luomukset vähemmälle. Jonkun verran on tuota ainestoa siis tullut tehtyä. Runojen kirjoittelu on alunperin ollu lähinnä omaksi iloksi, mutta positiivisen palautteen johdosta ajattelin, että miksipä sitä ei tarjoaisi näitä myös muiden luettavaksi. Ajattelin nyt muuttaa tuota käytäntöä alkuperäisestä (ensimmäinen teksti) poiketen niin, että yrittäisin joka päivä lisätä yhden uuden runon ja yhden vanhan, niin kauan kuin vanhaa aineistoa riittää. Toki voi olla, että runosuoni ei joka päivä syki, joten mennään noina päivinä pelkästään vanhalla aineistolla. Enempiä selittelemättä mennäämpä asiaan eli tällästä tänään.

Kytkös

niin kuin ei koskaan

ennen

tunnen sydämeni

nopeasti nousevan

syykkeen

sillä eihän ennen

ole kaksi katsetta

toisiaan tapaillut

niin täysin 

toisiaan ymmärtäen

Opas

kohtaloko sen teki

silkkihansikkain silitti
tökeröimmät tasoitti

ymmärrystä lisäsi
huomaamatta opasti

kaksi polkua

kohtamaan ohjasti

- Anza

Alkusoitto

Heippa vaan!! Tästä se lähtee. Ajattelin aloittaa runojen kirjottelun täällä blogi puolella ja lisäillä tänne myös vanhat tekeleet. Tarkoituksena olisi yrittää saada joka päivä yksi runo lisää blogiin, mutta katsotaan miten tämä tästä lähtee liikenteeseen. Toivon lukijoille jo tässä vaiheessa mukavia lukuhetkiä. Lähdetään liikenteeseen jo valmiiksi olemassa olevasta materiaalista. Tässä makua tulevasta.

Sävyjä

vain kaiku
korvilleni

kun sisin huutaa


sillä

niin kaikki paha
se piti piilottaa

sisälle sulkea

että herkkyydeltäni
kestäisin tätä
mailmaa katsoa

mutta

nähdäkseen värejä

on myös sävyistä tummimmat tunnettava

Tyyneyttä

Tuo rauhaisa tyyneys
Ylleni asettunut

Levollisen unen lailla
Rauhoittaen

Tunnen ja en
Kaiken ympärilläni

Tähän tahtoisin
Niin toivoisin

Voisinko jäädä

-  Anza